Kummiksi alkaminen on helppoa ja se onnistuu vaikka heti. Oman poron kummina saat laajasti tietoa poroista, poronhoidosta sekä yksityiskohtaista tietoa juuri omasta kummiporostasi. Lisäksi pääset seuraamaan kummiporosi liikkeitä paikantimen avulla ympäri vuoden ja saat poroltasi terveisiä kahdesti vuodessa.
Kummiporo-hanke on myös yhteisö, johon pääset osalliseksi alkamalla kummiksi omalle porolle. Kummeille on olemassa oma kummien välinen keskustelu kanava, missä pääsee jakamaan tietoja, kuvia sekä oman porosi seikkailuita muiden kummien kesken. Tällä alustalla voit jopa suunnitella yhteistä matkaa tapaamaan omaa poroasi muiden kummien kanssa.
Kummiporo on myös todella ainutlaatuinen ja omaperäinen lahja ystävälle tai perheenjäsenelle. Oma kummiporo yllättää saajan varmasti ja antaa hänelle unohtumattoman elämyksen lahjaksi.
Kummiporoille on myös tarjolla laajalti etuja Livo Arctic ja Valkean Peuran Valtakunnan tuotteista. Ala nyt kummiksi ja hyödynnä etusi.
Ala nyt siis oman porosi kummiksi tai osta ystävällesi lahjaksi oma kummiporo.
© Valkean Peuran Valtakunta 2020 | Tietosuojaseloste
Poro on pohjoisessa Fennoskandiassa elävä puolivilli kotieläin, joka laiduntaa tuntureilla ja Metsälapin alueella. Suomessa on likimain 200 000 poroa.
Poro on sarvellinen hirvieläin, jolla on lämpöä hyvin eristävä turkki. Sen ansiosta poro kestää pohjoisen kylmät talvet. Turkki on väriltään yleensä harmaan, vaaleanruskean ja valkoisen kirjava, mutta väritys vaihtelee eri yksilöiden kesken.
poron paino voi olla 60–100 kg ja lapakorkeus jopa 127 cm riippuen sukupuolesta. Poron pituus on hännästä turvan kärkeen 150–210 cm. Poron elinikä voi olla 18–20 vuotta.
Molemmilla sukupuolilla on sarvet, jotka vaihtuvat vuosittain. Poronsarvi on maailman nopeimmin kasvavaa luuta.
Poron ravinnonkäyttö vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Keväällä poro syö heinäkasveja, saroja, varpuja, jäkälää ja puiden lehtisilmuja. Kesällä porot syövät monipuolisesti erilaisia vihreitä kasveja, joista tärkeimpiä ovat ruohot ja kosteikkokasvit, ja lisäksi koivun lehtiä, jäkälää, heinää ja ruohoa. Syksyllä porot keräävät vararavintoa talvea varten syömällä sieniä sarojen, ruohojen, heinien ja varpujen lisäksi. Talvella, kun ravintoa on luonnossa vähemmän, porot etsivät ensisijaisesti jäkälää. Poro pystyykin haistamaan jäkälän metrin paksuisen hangen läpi.
Porot elävät 5–500, joskus useammankin poron laumoissa eli tokissa, jossa ne vaeltelevat kilometrejä päivässä etsien märehtimispaikkoja ja vettä. Poro on yksi sosiaalisimmista sorkkaeläimistä. Luonnossa tavattava poro pakenee ihmistä, mutta vankeudessa ne käyttäytyvät yleensä uteliaasti ja pelottomasti.
Poronhoito on perinteinen arktisten kansojen elinkeino. Suomessa sitä harjoittavat sekä saamelaiset, suomalais-saamelaiset, että suomalaiset. Porokantoja hoidetaan aktiivisesti, mutta porot kuitenkin laiduntavat vapaina. Poronhoidon kannalta ahma on pahin poroja kaatava petoeläin.
Porot kesytettiin Etelä-Norjassa 1200-luvulla ja niin suurporonhoito mahdollistui. Nykyinen poronhoito tulikin Suomeen nykyisen Norjan alueelta 1400–1600-luvuilla.
Poronhoitovuosi alkaa kesäkuussa. Vuoden aloittaa luonnollisesti vasojen syntymä. Syksyn koittaessa paliskunnat pitävät syyskokouksensa, joissa tulevat poronhoitotyöt suunnitellaan. Poroja aletaan koota erotuksia varten. Talven ajan poroja paimennetaan talvilaitumilla ja usein huonoina talvina lisä ruokitaan heinillä ja rehuilla. Kevättalvella hankikelien aikaan porot ovat riippuvaisia luppolaitumista, joita on vanhoissa metsissä.
Sisältö:
Suolalohi
Savumuikut
Savukalkkuna
Rosolli
Sienisalaatti
Juustoinen salaatti
Kinkku sekä kastike
Lanttu- ja porkkanalaatikko
Piparinen juustokakkupala
Hinta: 25€/henkilö
Viimeinen tilauspäivä on 18.12.2021.
Tilaukset numerosta 040 770 0836 tai Facebook-sivuiltamme.
Toimitamme tilaukset Posion S-marketin parkkipaikalle 23.12.2021 klo 12:00.
Kortti- tai käteismaksu.